Biografia

Alle kouluikäisenä istuin Scania merkkisen rekka-auton hytissä,keskellä moottorisuojan päällä. Finlux merkkinen kasettisoitin soitti Rauli Badding Somerjoen C- kasettia ympäri vuorokauden, yöradiota ei ollut, elettiin 70 lukua. Tunnelma rekan hytissä oli tiivis,dieselin, pakokaasun, kaikkine työmiehen tuoksuineen, tupakan savuineen yms tunnelman luojineen. Punaista Norttia paloi kahdelta aikuiselta pari askia vuorokaudessa mieheen, väliajalla paloi Kilta merkkinen tupakka piipussa. Rekan kuljettajana oli minun isä ja apumiehen hommaa hoiti isän veli, minun setä . Lieneekö syy siihen että mulle ei tupakka maistu,sen sijaan Raulin ja ajalle tyypilliset laulut jäi minun sieluun soimaan. Silloin kun ei oltu rekkaressulla otin "salaa" ensi askeleita solistin hommiin. Vedin täysillä Raulin, Erkki Junkkarisen ja Olavi Virran lauluja, esiintymis paikka oli Humpilla lähellä kotia sijaitseva hiekkakuopan reuna. "Keikka kahvilla" mummon luona sain tuntea mitä on nolostuminen ja punastuminen mummon todetessa, Ariko se siellä äsken lauloi, kun kuului tänne asti ja koko kylä raikui. 




Noin 30 v. sitten tärisin ja vapisin Karstulan suojan esiintymislavan takana,yleisöä oli tupa täynnä ja porukka kuhisi ja kihisi, oli tullut hetki vaihtaa Hurrers yhtyeeseen rumpali ns. lennossa, kesken keikan. Heikki Lahti luovutti rumpalin paikan minulle hirvittävän paukuttelun ja rymistelyn saatelemana. Pikku alku kankeuden ja kapuloiden lentelyn jälkeen, Rock`n Roll jatkui ja jatkuu yhä. Pääosin Hurriganesin viitoittamalla tiellä, Hurrers yhtye täytti juuri 30 v.  Nykyään sitä osaa jo punastua ja täristä sopivasti, asiaan kuuluvalla tavalla! 


Rajuinpana nuoruuden Rock´n Roll aikoinani jäin suu auki ihmettelemään ja kuuntelemaan, voiko tällaista olla. Saarijärven Kukonhiekan lavalla esiintyi yhtye, minkä olemassaolosta en ollut aiemmin tiennyt, enkä edes kuullutkaan. Porukka erosi täysin normi tanssi yhtyeestä, bändissä oli jotain Rock`n Rollia ja kaihoa, sopivasti sekoitettuna. Yhtye oli nimeltään Agents, solistina Topi Sorsakoski. Soitto oli jollain tavalla kuin tanakkaa Hurriganesia, mutta jotenkin hienostuneempaa. Solisti lauloi suomen kielellä, jotenkin niin koskettavasti, suoraan nuoren, "kovan Rock`n Roll miehen" sydämmeen ja sieluun, niin pysyvästi, että se jätti lähtemättömän vaikutuksen.


1990 luvulla ajoin rekkaa muutaman vuoden yhtä jaksoisesti keski eurooppaan, pääasiassa Saksaan. Siellä jatkuvassa ruuhkassa, liikenne tiedotteita kuunnellessa, hektisessä liikenteessä, helpotusta koti ikävään toi kotimainen iskelmä. Siellä ollessa vahvistui käsitys, mitä on olla suomalainen ja miten arvokasta suomalainen musiikki on. Siellä ollessa päätin, että jossain kohtaa haluan olla sitä tekemässä.


Vuonna 2005 osallistuin Firma Rock kilpailuun Karstulalaisen metalli firman Metecon kokoamassa yhtyeessä, nimeltään Metallika (metallia Karstulasta). Kilpailu kappaleet olivat vanhan liiton Rock`n Rollia  1. Deep purple smoke on the water ja 2. Free yhtyeen Wishing well.

Soitin yhtyeessä rumpuja ja lauloin, tuliaisiksi kisoista tuli voitto Karstulaan. Tuomariston kommenttia lainaten, Mato Valtosen juontamin sanoin, sokkeli on kunnossa ja bändi rokkaa.

Samoihin aikoihin perustin oman kitaravetoisen, rautalanka pohjaisen yhtyeen, nimeltään Wire-orkesteri. Alussa soitin rumpuja ja lauloin, nyttemmin olen siirtynyt pysty solistiksi yhtyeen eteen. Aivan alkumetreillä (ehkä liiankin alussa)käytiin sanan mukaisesti studiossa, Kinnulan perägrammarissa tekemässä eka single, In the beginning. 1. raita twist on minun säv san nimeltään,  Katseesi sun.  2. raita  Kesäpäivä san Erkki Liikanen, alkup Joni Mitchell.


Ikävien ja koskettavien tapahtumien, minulle erittäin merkittävien kulmakivien, esikuvien,Kari Tapion ja Topi Sorsakosken poistuminen keskuudetamme, vaikuttivat minuun voimakkaasti, kunnes tuli tunne, saada vaalia vanhaa, tehdä jotain uutta, nyt on se hetki. Nyt on aika tehdä se, minkä päätin jo Saksan aikona, tehdä joskus, olla mukana tekemässä, suomalaista musiikkia. Otin yhteyttä "Suomen eversti Parkeriin" Juhani Mansikkamäkeen kysyen vetoapuja ja mahdollisuuksia. Mansikkamäki suhtautui asiallisesti ja suopeasti. Pääsin esiintymään Topi Sorsakosken fani-iltaan 2011 Ähtärin Mesikämmenessä, kunnioittaen samalla osaltani legendan,Topi Sorsakosken muistoa. Näiltä tiimoilta syntyi myös yhteistyö kuvio singlen tekemiseen,soittajat levyllä ovat suomen huippu ammatti muusikoita: kitara JYRKI TELILÄ, basso JARI LUOSTARI, rummut JARMO KIRSILÄ, koskettimet, äänitys ja hyvän yhteishengen luoja TAPANI PURANEN.

Solistina ARI LAVU. Mitä kyynelten jälkeen säv san Eero Ainesmaa, Monta miljoonaa vesipisaraa säv san Marko Lapiolahti. 

Minun 2. singlejulkaisu, "Miehen sydän" on perinnetietoista rautalankaan nojaavaa iskelmää. Rytmiryhmänä toimii genren ehdottomaan ykkösketjuun kuuluva Varjokuva.


Hyvä lukija, tarina on tosi, tämä on se hetki.

  © Kuvaamo Valo 2012